kysymys: ”Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan:’ minä olen maailman valo ’ (Joh. 8:12)?”
Vastaus: ”minä olen maailman Valo” (Joh. 8:12) on toinen seitsemän ”minä OLEN” julistukset Jeesuksen, kirjataan vain Johanneksen evankeliumista, että kohta Hänen ainutlaatuinen jumalallinen identiteetti ja tarkoitus. Julistaessaan olevansa maailman valo Jeesus väitti olevansa yksinomaan hengellisen valon lähde. Mikään muu hengellisen totuuden lähde ei ole ihmiskunnan käytettävissä.
maailmassa on kahdenlaisia valoja., Voimme havaita yhden, tai molemmat, tai kumpikaan! Kun olemme syntyneet tähän maailmaan, havaitsemme fyysisen valon, ja sen avulla opimme Luojamme kätten työstä siinä, mitä näemme. Kuitenkin, vaikka se valo on hyvä, on toinen Valo, Valo niin tärkeää, että Jumalan Pojan täytyi tulla, jotta sekä julistaa ja levittää sitä miestä. Johanneksen 8: 12 kertoo: ”Kun Jeesus puhui jälleen kansalle, hän sanoi: ’Minä olen maailman valo. Joka seuraa minua, ei koskaan vaella pimeydessä, vaan hänellä on elämän valo.,'”Herran tässä jakeessa käyttämä allegoria puhuu hänen totuutensa valosta, hänen sanansa valosta, iankaikkisen elämän valosta. Ne, jotka havaitsevat todellisen valon, eivät koskaan vaella hengellisessä pimeydessä.
otamme kynttilän huoneeseen hälventääksemme pimeyden. Samoin Jeesuksen Kristuksen valo on otettava synnin pimeyteen, joka nielaisee niiden sydämet ja elämän, jotka eivät seuraa häntä. Se on valon takana oleva ehto, että seuraamme Häntä. Jos emme seuraa häntä, meillä ei ole tätä valoa, tätä totuutta, tätä ikuista elämää.,
fyysinen valo on välttämätöntä fyysiselle elämälle. Maa muuttuisi varmasti hyvin nopeasti, jos auringonvaloa ei enää olisi. Metsä on täynnä puita, joilla on hyvin paksu katokset lehdet korkealla on hyvin vähän kasvillisuuden maahan, paitsi sammalta tai jäkälää, joka tarvitsee vähän auringonvaloa. Kasvit eivät koskaan siirry pois valosta-niiden sanotaan olevan positiivisesti fototrooppisia, valoon vedettyjä. Samalla tavoin hengellinen valo on välttämätön hengelliselle elämälle, ja se voi olla hyvä koetinkivi asemallemme Kristuksessa., Uskova on aina taipuvainen hengellisiin asioihin; hän on aina taipuvainen toveruuteen, rukoukseen, Jumalan sanaan ja niin edelleen. Uskova tekee aina päinvastoin (joh. 1:5; 3:19-20), koska valo paljastaa hänen pahat, ja hän vihaa valoa. Kukaan ihminen ei tosiaankaan voi tulla Jeesuksen Kristuksen todelliseen hengelliseen valoon, ellei se ole mahdollista (Joh.6:37).
Jeesuksen seuraaminen on kahden lupauksen ehto Johanneksen 8: 12: ssa. Ensinnäkin hänen seuraajansa eivät koskaan vaella pimeydessä, mikä viittaa siihen pelastuksen varmuuteen, josta me nautimme., Niin totta seuraajia Valoa, emme koskaan seurata synnin, koskaan elää valtio jatkuvasti syntiä (1 joh 1:5-7). Sen sijaan kadumme syntiämme pysyäksemme lähellä maailman valoa. Toinen lupaus on, että heijastamme elämän valoa. Juuri kun hän tuli maailman valona, hän käskee meitäkin olemaan ”valoja”. Matteuksen 5: 14-16: ssa näemme uskovia kuvattuna maailman valona. Samoin kuin kuussa ei ole omaa valoa, joka heijastaa auringon valoa, uskovat heijastavat Kristuksen valoa, niin että kaikki voivat nähdä sen meissä., Valo näkyy toisille hyvinä tekoina, joita teemme uskossa ja Pyhän Hengen voiman kautta.
tässä painotetaan uskottavan ja ilmeisen todistuksen säilyttämistä maailmassa, todistusta, joka osoittaa meidän olevan uskollisia, Jumalaa kunnioittavia, luotettavia, vilpittömiä, vilpittömiä ja rehellisiä kaikessa, mitä teemme. Myös, meidän pitäisi aina olla valmis antamaan tilin toivossa, että meillä on (1 Peter 3:15), evankeliumin Valo, joka meillä on ei ole katettu, mutta teki selvää kaikkien nähtäväksi ja hyötyä, että he, liian, voi jättää pimeyden ja tulla Valoon.
Leave a Reply